Add new comment

The People's Temple of the Disciples of Christ – uskonto vallankumouksen palveluksessa

1970-luku, Yhdysvallat. Vietnamin sotaa vastustetaan, feminismi ja ympäristöliike saavat näkyvyyttä mainstream-politiikassa. 60-luvun radikalismi on jossain määrin muuttanut muotoaan ollen edelleen voimissaan, vaikka uusiliberalismi vaanii jo nurkissa. Vuonna 1976 pastori James Warren Jones seuraajineen lähtee perustamaan sosialistista paratiisia Guayanan viidakkoon. Paratiisi on nimeltään Jonestown, ja vain hyvin harva palaa sieltä elävänä takaisin.

Jones ei ollut mikä tahansa pastori. Hän oli sosialisti, joka ihaili suuresti Mao Zedongia. 1970-luvun alussa Jones myönsi avoimesti olevansa ateisti. Uskonto Kristus-viittauksineen oli Jonesille pelkkä retorinen väline, samoin kuin teeskennellyt ihmeparantumiset massatapahtumissa ja Jonesin kyvyt mm. meediona ja ydintuhon ennustajana.

Peoples Temple, niin sanottu uusi uskonnollinen liike, perustettiin vuonna 1955 ja sai tuhansia seuraajia etenkin Kaliforniassa. Antirasistinen liike vetosi erityisesti afro-amerikkalaisiin, ja liikkeen työ mm. vanhusten, asunnottomien ja orpojen hyväksi herätti positiivista huomiota. Jones puhui myös naisten oikeuksista, ja liikkessä oli huomattava määrä naisia korkeissa asemissa.

Vastustajiakin löytyi, ja 70-luvun puolivälissä sekä poliisi, media että useat poliittiset tahot alkoivat kritisoida liikettä ja Jonesia. Näiden “fasistien” ajojahdin seurauksena liikkeessä tehtiin lopulta päätös muutosta Guayanaan. Jones, jonka terveys ja mielenterveys alkoivat pettää, ryhtyi suunnittelemaan “vallankumouksellista joukkoitsemurhaa”.

Kieltämättä Jones oli hyvin taitava manipuloija ja Jonestownin tapahtumat olivat suuri tragedia. Itse asiassa kyseessä oli suurin Yhdysvaltojen kansalaisiin kohdistunut siviilikatastrofi ennen 9/11-terrori-iskua, ellei luonnonmullistuksia oteta lukuun - kuolonuhreja oli yhteensä 918.

Jonestownista puhuttaessa puhumme kuitenkin vääristä asioista. Poliittinen konteksti, eli viime vuosisadan puolivälin rasismi, köyhyys ja seksismi unohtuvat, ja Jonestownista puhutaan ainoastaan uskonnollisena liikkeenä – kulttina – jolla oli karismaattinen johtaja. Kultit ovat mediaseksikkäitä epäonnistuneisiin sosialistisiin yhteisökokeiluihin verrattuina. Jonestownin tapauksessa uskonto kuitenkin manifestoitui lähinnä muotona, ei sisältönä. Pastori Jones oli yksinkertaisesti huomannut että uskontoon vetoamalla on mahdollista kerätä merkittäviä resursseja – resursseja Jonesin sosialistisen utopian toteuttamiseen. 

 

Lisää aiheesta Häiriöitä-luennolla 15.11. klo 16:30 Kupolissa (Mannerheimintie 5 B 7.krs.). Puhujana Alexis Rancken Åbo Akademista, luennolla näytetään myös dokumentti ”Jonestown: The Life and Death of People's Temple”. Luennon jälkeen Kulttibileet.

Artikkeli julkaistu Sytykkeessä #6. Lataa koko lehti: 
 

Tapahtumat Facebookissa: 
Luento: 
Bileet: 

CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.

Авторские колонки

Антти Раутиайнен

Haukuin huhtikuussa vasemmistopopulismia, ja tein samalla kaksi ennustusta. Näistä ensimmäinen, eli ennustus Vasemmistoliiton vaalivoitosta meni pieleen. Puolustuksekseni voin sanoa, että jotkut lukemani gallupit ennakoivat Vasemmistoliitolle lisäpaikkoja....

8 years ago
Антти Раутиайнен

Ukrainan poliittinen tilanne on monimutkainen. Tilannetta mutkistavat entisestään uskonnolliset jakolinjat maan sisällä. Millainen asema uskonnoilla on Ukrainan kriisissä? Ukrainan kirkko on historian kuluessa jakaantunut moniin osiin, koska ortodoksikirkon suhde...

8 years ago
1